Suomi ikääntyy. Tilastojen mukaan vuoteen 2035 mennessä joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Keskustelu vanhustenhoidosta on ollut viime aikoina aktiivista; hoitajapula, laitospaikkojen väheneminen, resurssien riittämättömyys ja omaisten jaksaminen ovat toistuvia huolenaiheita. Onko olemassa vaihtoehtoja tai uusia tapoja tukea ikääntyviä suomalaisia arjessa? Yksi vanha mutta uudelleen esiin noussut ratkaisu on kotiapulaisten paluu – modernissa muodossa.
Oman perheeni arjessa olen joutunut perehtymään vanhuksille tarjottaviin palveluihin ja koen, että kotiapulaisia tarvitaan yhä useammassa perheessä. Curon Oy:n hallituksen puheenjohtajana pidän vanhusten palvelujen kehittämistä ja lisäämistä yhtiön yhtenä tärkeänä kasvun mahdollistajana, ja ennen kaikkea keinona lisätä inhimillisyyttä suomalaisten ikäihmisten arkeen.
Lapsuudessani meillä oli useita kotiapulaisia, ja kaikki kotiin liittyvät tehtävät hoidettiin huolellisesti ja lämpimästi. Ainoa huvittava muisto, joka on jäänyt mieleeni, liittyy siihen, että kotiapulaiset veivät meidän perheen kaikki sateenvarjot! Se kertoo ehkä jotain siitä, että kotiapulaisetkin olivat osa perhettä.
Joustavuutta vanhustenhoidon järjestelmään
Monet vanhukset eivät vielä tarvitse ympärivuorokautista hoivaa, mutta kaipaavat apua arjen askareisiin: siivoukseen, ruokailuun, asiointiin, ulkoiluun ja seuraan. Näihin tarpeisiin kunnallinen kotihoito ei useinkaan ehdi vastaamaan. Tässä kohtaa kuvaan astuvat modernit kotiapulaiset eli helpperit.
Kotiapulaiset olivat tuttu osa suomalaisia koteja vielä 1900-luvun alkupuolella, erityisesti varakkaammissa perheissä. Sittemmin ilmiö katosi, mutta nyt se tekee paluuta – ei enää statussymbolina, vaan käytännön ratkaisuna ikääntyvän väestön tarpeisiin.
Kotiapulaisten uusi tuleminen voi parhaimmillaan tuoda inhimillisyyttä, yhteisöllisyyttä ja joustavuutta järjestelmään, joka kaipaa uusia toimintamalleja. Kyse ei ole paluusta menneisyyteen, vaan uudenlaisen avun ja tuen rakentamisesta vanhenevan väestön tarpeisiin.
Joustava työnkuva
Moderni kotiapulainen ei ole perinteinen piika, vaan koulutettu tai kokemuksella varustettu henkilö. Helpperin työ voi kattaa esimerkiksi:
- siivousta ja pyykinpesua
- ruoanlaittoa tai ateriapalveluiden järjestämistä
- apua kaupassakäyntiin ja asiointiin
- seuranpitoa, ulkoilua ja juttuseuraa
- muistutuksia lääkkeistä (ei kuitenkaan lääkehoitoa)Nämä palvelut eivät ole hoivatyötä, mutta ne mahdollistavat sen, että vanhus voi asua kotona pidempään turvallisesti ja mielekkäästi. Lisäksi ne tukevat omaishoitajia ja lievittävät kotihoidon painetta.
Helpperit ovat osa vanhustenhoidon kriisin ratkaisua
Kotiapulaiset eivät ole ihmelääke vanhustenhoidon kriisiin, mutta he voivat olla tärkeä osa ratkaisua. On aika nähdä arjen apu ja inhimillinen läsnäolo yhtä arvokkaana kuin hoitotyö – ei sen korvikkeena, vaan kumppanina.
Kotiapulainen ei ole hoitaja, mutta hän voi olla se ihminen, jonka ansiosta vanhus jaksaa yhden päivän lisää iloisemmin, turvallisemmin ja vähemmän yksin. Lisäksi kotiapulainen poistaa lasten huolen vanhempien päivittäisestä selviämisestä.
Ehkä kotiapulaisten uusi tuleminen ei ole vain vanhan ammatin elvytys, vaan osoitus siitä, että nykyinen vanhustenhoito tarvitsee välimuotoja, lämpöä ja aikaa. Sellaista, jota ei mitata minuuteissa, vaan merkityksessä.
THL:n ja Ikäinstituutin tutkimukset osoittavat, että pienikin sosiaalinen kontakti ja apu arjessa voivat merkittävästi parantaa ikäihmisen elämänlaatua ja toimintakykyä. Yksinäisyys on yksi merkittävimmistä riskitekijöistä ikäihmisten mielenterveydelle ja jopa fyysiselle terveydelle. Kotiapulainen voi siis olla paitsi käytännön apu, myös ehkäisevä tuki. Kotiapulaisten roolia korostettiin myös Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton (VALLI ry) raportissa (2023), jossa ehdotettiin uusien työmuotojen kehittämistä kotihoidon rinnalle.
Milloin kotiapulainen on seniorille hyvä ratkaisu?
Kotiapulaisen käyttäminen voi aluksi tuntua suurelta askeleelta, etenkin jos apua ei ole aiemmin tarvittu tai sitä ei ole totuttu pyytämään.
Milloin kotiapulainen voi olla hyvä ratkaisu:
✅ Kun vanhus ei tarvitse lääketieteellistä hoivaa, mutta tarvitsee apua arjen sujumiseen
✅ Kun omaiset asuvat kaukana tai ovat itse kuormittuneita
✅ Kun halutaan ennaltaehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä
✅ Kun halutaan lisätä elämänlaatua ja turvallisuutta kotiin
✅ Kun kunnan palvelut eivät kata kaikkia tarpeita tai aikataulut eivät sovi
Kotiavun pyytäminen ei ole merkki heikkoudesta, vaan viisas, ennakoiva valinta, jolla tuetaan itsenäistä elämää ja hyvinvointia.
Meeri Muikku
Hallituksen puheenjohtaja, Curon Oy
